Mirja Piiroinen

avatar
Kuvaus:

Olen aviossa oleva, v. 1948 Hämeenlinnassa syntynyt, v. 1967 Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa työni aloittanut kahden aikuisen lapsen (poika -83 ja tytär -85) Tuuloksen kaupunginosassa asuva äiti. Harrastajanäyttelijänä olen yhdeksän vuotta toiminut, vietän tästä harrastuksesta ainakin välivuotta. Päätin lopettaa - katsotaan. Teatterissa käynti on lapsesta saakka ollut mukana elämässäni, kuin myös kirjoittaminen ja lukeminen.

Kirjoittajana Mirja Piiroinen:
  • FAKTAA ja/tai FIKTIOTA

    Tarvitaan elämyksiä ja tietoa, mutta millä hinnalla. Sibelius-fantasia uutisoinnin mukaan on tuotettu edullisesti. Näin ainakin nopeasti jutun lukien tulee tulkinnaksi. Eilisen lehtijutun mukaan ei kannata ylläpitää tulevaisuudessa pikkukirjastoja, kun tulevat maksamaan lainamäärin verrattuna liikaa

  • Voi noita aikoja!

    Nostalginen ilmoitus HäSa:n 50 vuotta sitten palstalla herätti vanhoja muistoja. Kesäkuun alusta 1963 aloitin ensimmäisen koko kesän kestävän pestin Pyöräpirtissä. Myin laukkuja, polkupyöriä, lastenvaunuja ja -rattaita. Valikoima Pyöräpirtissä oli laaja. Laukkupirtin avoinna olevaa paikkaa hain, mut

  • Toritarinoita

    Torilla muutaman viikon ajan olen saanut kuulla kaupunkilaisten mielipiteitä ja palautetta laidasta laitaan. Ykkösiksi ovat  nousseet,  kuten arvata saattaa, torinaluspysäköinti ja Engelinranta. Monen väärinkäsityksen ja  -ymmärryksen oikaiseminen on ollut paikallaan, kun kiihkeänä kerrotaan totuuks

  • Mummo huolehtii – mummo välittää

    Mummoa vähän huolestuttaa palveluiden häviäminen ja näivettyminen kaupungin reuna-alueilla. Uudet tuulet puhaltavat hyllyjä kirjastossa. Ei lähde pelkästään kirjat, vaan myös hyllyt ja muu kalusto. ovatko saaneet uuden paikan uudessa kirjastossa muualla.  Hyvä, kun vanhat, hyllyn täytteenä olevat ki

  • MUMMOILUA

    Mummona on mukava olla. Tuli reilut pari vuotta sitten kirjoiteltua mummottelusta.  Nyt, kun olen oikeasti mummo, niin täytyy todeta, että onhan mummottelu mukavaa. Mummona voi myös rauhassa muistella. Eilen tuli mieleen menneet ajat Kaurialan kentällä. 60-luvun alussa sai vapaasti käydä kentällä il

  • Suuntautumisista

    Kyllä alkaa olla epämiellyttävää luettavaa vaalien kirjoittelu. Koti, uskonto ja isänmaa. Näinhän se menee. Yksittäiselle ihmiselle koti on kuitenkin se tärkein, riippuen arvomaailmasta. Jokainen uskoo johonkin, vaikka usko ei ole sama kaikilla. Isänmaa on isänmaa, jotkut ovat kuitenkin sen menettän

  • Kyllä nyt harmittaa

    Kyllä nyt harmittaa selkäsairaan kohtelu. Selkäsairaan jalka teki stopin. Pelko halvaantumisesta kiirehti yhteydenottoa kuntoutuksesta vastaavaan hoitolaitokseen. Yhteydenotto KELAaan ja kysymys, korvaako KELA kyydin. Vastauksena oli, että korvaa, koska kysymyksessä on vaikeasti hoidettavissa oleva

  • Vedättääkö suuret ikäluokat nuoria

    Luin erään talouslehden juttua jättivedätyksestä. Pitäisikö 70- ja 80-luvuilla syntyneiden tunteä itsensä vedätetyksi, kun suuret ikäluokat saavat nauttia täysimääräisistä eläkkeistä. Suurten ikäluokkien edustajana ja jo eläkepäätöksen saaneena, voin todeta, että eläke tulee olemaan ihan kohtuulline

  • Hätähuuto vai huomion hakeminen

    Eilinen uhkaava tilanne Tuuloksessa ei onneksi aiheuttanut kenellekään vahinkoja, mutta ajatus jäi kytemään, että mitä jos… Jos lapset olisivat olleet aamulla liikkeellä ja uteliaana olisivat tutkineet kevyenliikenteen väylän vieressä olevaa räjähdekassia. Kuinka voi joku olla näin ajattelemat

  • Viimeinen satutunti

    Yli kaksikymmentä vuotta on satutunteja pidetty Tuuloksen kirjastossa joka toinen viikko syys- ja kevätkaudella. Koko tämän ajan olen ollut ”satutätinä”, poikkeuksia lukuunottamatta. Eilen oli kuitenkin viimeinen satutunti omalta kohdaltani. Mikä onkaan ollut mieltä kohottavampaa kuin se

css.php