Asukasdemokratiaa

On Tuuloksen kirjasto sijoitettuna minne hyvänsä, niin pääasia on, että palvelut alueelta löytyy. Kuitenkin eilinen päätös pitää kirjasto Syrjäntakana, on voitto asukkaille, jotka ovat tehneet työtä palvelun säilymisen puolesta alueella. Päätös on tehty ja sen mukaan on elettävä, oli asiasta mitä mieltä hyvänsä. Helpotus on saada tehdä vielä reilut puoli vuotta työtä kirjaston hyväksi, kun päätöksen jälkeen päästään taas normaaliin päiväjärjestykseen, toivottavasti.

Aika näyttää mihin kehitys vie. Miten tulevaisuudessa tuotettua tekstiä luetaan ja lainataan. Tulevaisuuden kirjasto saataa olla oikeasti virtuaalikirjasto. Sähköisessä muodossa saamme tekstit omalle koneellemme. Klikkaus kuvaan ja kirja aukenee! Ehkä täytyy kuitenkin ensin saada laite, mikä muistuttaa fyysisesti kirjaa, niin saa oikeanlaiseen tunteen lukemiseensa.

Kirjasto harvaan asutulla seudulla on kuitenkin myös kohtaamispaikka. Yksin asuva voi sanan pari vaihtaa paikkalla olevien muiden asiakkaiden kanssa. Kaverit tapaavat toisiaan. Näin pakkasella on mukavampi olla sisätiloissa kuin ulkona palelemassa. Kirjastoon voi poiketa ihan muuten vain. Voi istuskella, lueskella lehtiä – rentoutua. Nämä nautinnot ovat minullakin kohta edessä. Voin muuten vain poiketa kirjastoon ja tavata muita alueen asukkaita. Toivottavasti voin tulevaisuudessa myös osallistua Tuuloksen kirjastossa järjestettäviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. 🙂

2 kommenttia artikkeliin “Asukasdemokratiaa”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Onneksi olkoon Mirja kirjaston säilymisestä!
    Oli suorastaan ilo lukea puolustajalistaa.
    Vannoutunut urheilumies Petteri Sihvonen todisti kulttuurin monimuotoisuudesta äänestämällä kirjaston säilymisestä nykyisellä paikalla.
    Minusta kirjasto on demokratiamme helmi.
    T. Riitta

  2. avatar Mirja Piiroinen sanoo:

    Kiitos, Riitta!
    Kiitokset kuuluvat kuitenkin asukkaille, jotka puolustivat viimeistä omaa palveluaan. Tottakai olin ”hengessä mukana”, ja yrittämällä olla neutraali. Perinteisesti kirjasto on kuulunut kunnan tärkeimpiin laitoksiin, ja kun se ollaan fyysisesti viemässä, niin ymmärtää reaktiot. Viimeinen merkki entisestä kunnasta – ja kulttuurista.
    Iltavuoro odottaa…
    Hyvää kirpakkaa pakkaspäivää!
    T. Mirja

Jätä kommentti

css.php