Ammatinvalintaa

Lukiessani juttua kouluissa kannustetaan epätyypillisiin ammatteihin, tuli mieleeni kuusikymmenluvulla viidennen luokan ammattinvalinnanopettajan ehdotus meille tyttölyseolaisille. Hän kertoi, että varma työpaikka meille tipulan oppilaille oli siihen aikaan saada paikka karjakkona ja suositteli meille alan koulutusta keskikoulun jälkeen. Tuskin yksikään tälle alalle hakeutui, jollei sitten ole maatalon emäntänä kyseisiä tehtäviä hoitanut. Itse olisin silloin ollut kiinostunut opiskelemaan matematiikkaa, mutta samainen opettaja suositteli minulle voimistelunopettajan uraa. Olinhan siihen aikaan hyvä urheilussa, mutta voimistelu oli kaukana taipumuksistani. Se siitä urasta.

Nykyään karjakoista ja maatalouslomittajistakin on jokinlainen pula ollut, mutta onneksi naapurimaasta on alalle saatu työvoimaa. Ei ole täällä vieläkään ollut kovin vetovoimainen ammatinvalinta.

3 kommenttia artikkeliin “Ammatinvalintaa”
  1. Tyttäreni halusi yläkoulussa valita ”rättikässän” tilalle teknisen työn. Niin teki muutama muukin tyttö. Ryhmäkoot eivät kuulemma tulleet tällä tavoin sopivan kokoisiksi, joten tyttöjä houkuteltiin oikein olan takaa vaihtamaan siihen tyttöjen käsityöryhmään. Muut vaihtoivatkin sitten loppujen lopuksi – paitsi äitinsä jääräpäisyyden perinyt tyttäreni.

    Ketään poikia ei kuitenkaan houkuteltu ryhmäkokojen nimissä vaihtamaan käsityöryhmäänsä toiseen.

    Toivottavasti aika on parissa vuodessa muuttunut toisenlaiseksi…

  2. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Vaimoni vanhin sisar hakeutui 60-luvulla ammattioppiin Helsingin Vallilan Ammattikouluun koneenpiirtäjän linjalle.

    Sitä pidettiin niin harvinaisena valintana tyttöoppilaalta jotta Helsingin Sanomat teki suuren jutun kuvien kera. Sittemmin hän jatkoi alan opintoja suorittaen teknikon tutkinnon ns kirjekurssina ja taas ensimmäisinä naispuolisina.

    Arvatenkin työpaikat ovat olleet miesvoittoisia mutta ei hän sentään sirkka-liisoja tehnyt. Kahden aikuisen lapsen äiti tätänykyä, lähes eläkeikäinen.

    Paljon on maailma muuttunut, tytöt hakeutuu varsin miehisiin ammatteihin nykyään jopa rakennusalalle. Tuuloksen Teijotalotkin maalaa ja tapetoi nuoret tyttöset.

  3. avatar Mirja Piiroinen sanoo:

    Hei Susanna ja Erkki!
    On onni, ettei enää kuitenkaan nuorilla ole ennakkoasenteita. Toisen asteen koulutuksessa rakennuspuolella on viime vuosina ollut tyttöjä. Poikien hakeutuminen naisvalaisille aloille ei ole ollut niinkään houkuttelevaa. Liekö osaksi naisvaltaisten alojen huono palkkaus. Rakennuksillahan on ammatti-ihminen tienannut aina melko hyvin, jollei entisaikaan olleita ”naulapoikia” oteta huomioon. Haluttuja kesätyöpaikkoja nekin olivat, palkasta en tiedä.

Jätä kommentti

css.php