Pakolaiset ja siirtolaiset

Pakolaiskysymys on aina ollut tulenarka asia. Jos nyt mietitään Ronnin tulevaisuutta pakolaiskeskuksena, ja sen mukanaan tuomaa hyvää ja huonoa seudulle, niin ei tämä asia ole uutta, kuten on kirjoiteltukin. Ei se, että muutama vuosikymmen sitten on ollut vastustusta vammaisten tuomisesta seudulle, ole silloin ollut uutta. Sama keskustelu on käyty siirtokarjalaisten asuttamisesta.

Olen kivennapalais-terijokelaisen ja viipurilaisen jälkeläinen, ja olen saanut viisi-ja kuusikymmenluvulla ja senkin jälkeen kuulla lukemattomia kertomuksia tulosta siirtolaiseksi Hauholle ja Lammille. Ei ollut helppoa olla hyljeksitty ja toisenluokan kansalaiseksi luokiteltu siirtolainen. Ei ollut äitini, eikä tätini helppo mukautua Terijoen kesät ja hiekkarannat mielessä asumaan toisten nurkissa metsäkulmilla. Joidenkin mielestä kaivo saastui siirtolaisten käytössä ja oli käytävä avannolla juomassa. Murre-erot tuottivat vaikeuksia. –  Hauholla koulunsa aloittanut äidin serkkupoika tavasi aapisesta läksyään: ”R-u-k-k-i, – vokki!” – Näki kuvan, muttei ymmärtänyt tavaamaansa. Näitä sanojen erilaisuuksia koin itsekin vielä kuusikymmenluvulla, kun olin karjalanmurteen sanoja tottunut käyttämään.

Kuusikymmentäluvulla Hämeenlinnassa asuessa vielä kuuli ikäisiltäänkin kommentteja karjalaisista, mutta loppuivat lyhyeen, kun kerroin olevani karjalaisten lapsi. Aika onneksi tekee tehtävänsä ja nämäkin asiat ovat vain mukavia muistoja. Äitini, eikä tätini enää näitä viime syksyn ja joulun jälkeen ole muistelemassa. Isäni muistelut loppuivat jo parikymmentä vuotta sitten. Karjalaisuus elää kuitenkin vielä minussa, jälkeläisemme ovat kuitenkin jo hämäläisia, joskin pohjois-karjalaiset isovanhemmat isänsä puolelta, antavat oman värinsä puheeseen, ainakin Pohjois-Karjalassa käynnin jälkeen.

Erilaisuus on kuitenkin rikkaus.Täytyy vain hyväksyä, ettemme ole samanlaisia luonteeltamme, väriltämme ja kulttuuriltamme.

7 kommenttia artikkeliin “Pakolaiset ja siirtolaiset”
  1. avatar Pekka Lampela sanoo:

    Kiitos Mirja. Tämä tuo pakolaiskeskustelun taas lähemmäs todellisuutta. Pitäisikö pakolaisia (karjalaisia) auttaa siellä missä he ovat vai ottaa heitä Suomeen.

    Kuinka sodan jaloissa jo olevia voidaan auttaa?
    Kuinka Hitlerin saksassa olisi pitänyt auttaa juutalaisia?
    Kuinka ruotsalaisten olisi pitänyt auttaa suomalaisia lapsia suomessa sodan aikana?
    Tai miksi emme sitten auta lupauksemme mukaan edes 0,7 prosentilla bruttokansantuotteesta niitä 30 000 lasta jotka kuolevat nälkään joka päivä?

  2. avatar Rahikaisen Masa sanoo:

    Kuule älä sie Pekka ruppee vihjailee , ett myö karjaliset oltasii pakolaisii, ei,myö ollaan suomalaisii ja meil on Suomen kansalaisuus ollu koko ajan.

    On totta tuo mitä Mirja tuos kirjuuttaa, ett koulus myö oltiin vähä niinku toisen luokan kansalaisii. Ainakii 50-60 luvulla. Jos myö käytettiin vähäkii karjalamurretta niin heti jouvuttiin pilkan kohteeksi ja välitunnil usseesti oll sitte painkilpailu tiios.

    Haluusti kuitenkin hämäläiset halusivat solmia avioliittoja karjalaisten kanssa ja hyvä niin sillä hämäläisiinkin saatiin ajan kanssa vähän ”eloa”.

    Sattui kerran tapaus kun hämäläisisännän ja karjalaisemännän välille tuli riita. Isäntä huusi, ett sinä kun tulit sieltä evakkoreissulta niin sulla ei ollut kuin tuulen pyyhkimä takapuoli. Niin vilkas emäntä tivautti siihen heti, että sitähän siinä ensimmäisenä kysyttiin.

    Että silleen

  3. avatar Pekka Lampela sanoo:

    Onko niin, että sotaa pakoon lähteneet eivät ole pakolaisia, jos rotu, kieli, kansalaisuus tai joku muu asia on sama kuin siellä minne paetaan? Kyllä karjalaisten syyt paeta kotiseudultaan olivat ihan samanlaiset kuin nykyistenkin pakolaisten.

    Kyllä ihmisillä, kaikilla ihmisillä pitää olla samanlainen oikeus paeta sotaa tai muuta epäinhimillistä kohtelua riippumatta rodusta, kielestä, kansallisuudesta tms. Suurimmalla osalla vaan ei ole mahdollista paeta saman maan sisällä, paitsi joskus pakolaisleireihin joissa useimmissa kuollaan kuin keskitysleireillä.

  4. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Niin on, Pekka Lampela, että eroa on evakon ja pakolaisen välillä. Älä nyt raivostuta kaikkia Karjalasta tulleita..
    Karjala tyhjennettiin Suomen sikäläisen valtivallan päätöksellä, kärjistyneen sotatilanteen vuoksi. Oli siis kyse SUOMALAISTEN (ei pakolaisten) siviilien pelastamisesta sodan jaloista.
    Sinulla on mahdollisuus Netin kautta hakea informaatiota käsitteistä evakko kontra pakolainen! Sinulle kaikkea parasta! Tapani

  5. avatar Mirja Piiroinen sanoo:

    Niin, evakko on evakko ja pakolainen on pakolainen, mutta evakkoja kohdeltiin kuin nykyisin pakolaisia.

  6. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Mirja pieni! Olisi ollut parempi, jos et olisi kommentoinut kysessä olevaa asiaa! Haluaisin paljon enemmän perusteluja väitteeseesi!
    Oletko itse ollut evakkona, koska noin kategorisesti esität käsityksesi k.o. asiasta.
    Vain ne, jotka ovat jättäneet rakkaat kotikontunsa siellä Karjalassa, ja pakosta joutuneet muuttamaan uusiin olosuhteisiin ”toisten armoille”, tietävät miltä se tuntuu. Monessa paikassa kysyttiin tylysti: ”Miksi te tänne tulitte?” Ei varmaan ollut kyse ”elitaso-pakolaisuudesta” tai järjestäytyneestä rikollisuudesta, siitä huolimatta kohtelivat monet oman maan ”siskot ja veljet” heitä hyvin tylysti.
    Saivatko he, tämän päivän pakolaisiin verrattuna vieraanvaraista kohtelua, mahdollisuutta sopeutumiseen ja koulutukseen y.m.
    Netissä on löydettävissä paljon kertomuksia evakoiden kohtelusta ja kärsimyksistä, joihin Mirjan olisi hyvä tutustua, ennekuin esittää mielipiteitään julkisesti

  7. avatar Mirja Piiroinen sanoo:

    Olen jälkeläinen, kuten ylla olen kuvannut. Itse en ole siirtolainen tai evakko tai edes pakolainen, vaan kuten yllä olen kirjoittanut, jälkeläinen. Olen koko lapsuuteni, nuoruuteni sekä aikuisikänikin kuullut tarnoita ja kertomuksia elävästä elämästä evakkona olemisesta. Kokemukset eivät ole olleet myönteisiä. En siten ihan perehtymätön asiaan ole. Kylläkin on vain yhdenlainen näkökulma, myönteisiä kokemuksia ei Hämeessä olleilla omaisillani ollut, Satakunnassa oli toinen kohtelu.

Jätä kommentti

css.php