Palvelut muutoksessa

Kohta on kaksi kuukautta kuntien yhdistymisestä. Melkein näillä samoilla sanoilla Kastari eilisessa lehdessä oman kolumninsa aloitti. Luin hänen tekstinsä myöhemmin eilen, kun olin omani jo kirjoittanut. Eilen aamulla ei blogin sivuille päässyt, joten jäi julkaisematta. Niin, jo alkaa liittyminen näkyä kuntakuvassa. Kunnanvirasto on tyhjentynyt. Kolmas talo on tyhjentymässä. Ennen ”vilkaskin” Syrjäntaan taajama on hiljennyt. Onneksi vielä toimii kirjasto ja siellä asiamiesposti. Täytyy vain toivoa, että kirjasto on ja pysyy. Tämä keskeisellä paikalla Syrjäntakana olevan kirjaston merkitys kasvaa entisestään muiden palveluiden hävittyä vähitellen.

Kauppakeskus Tuulonen on alueelle ”lottovoitto”, mutta jalkaisin kulkeva, ajokortiton joutuu kulkemaan muutaman kilometrin saavuttaakseen tämän voiton. Vielä kauemmaksi täytyy kulkea, jos aikoo käyttää Hämeenlinnan kulttuuri- ym. palveluita. Julkinen liikennehän ei palvele ilta-aikaan täällä Tuuloksen kaupunginosassa, kuten ei muuallakaan reuna-alueilla. Veroina me maksamme näistäkin palveluista. Täytyy vain toivoa, ettei joku ”välkky” keksi, että näillä reuna-alueilla riittäisi kirjastopalveluja tuottamaan kirjastoauto. Onneksi ei ainakaan vielä ole näkyvissä tällaisia muutoksia. Onhan kuntalaisilla edes yksi paikka, minne poiketa iltaisin, jollei halua tuijotella uusintoja televisiosta.

Alle kouluikäiset voivat käydä satutunneilla oppimassa kirjastonkäyttöä, jotkut jo vauvaiässä tunnustelemassa ja tutustumassa. Satutuntilaisista on kasvanut yli kahden vuosikymmenen aikana aktiivisia kirjastonkäyttäjiä. Puhumattakaan koululaisista, jotka opettajansa johdolla marssivat jonossa kerran kuukaudessa lainaamaan, ja tutustumaan kirjaston kokoelmiin. On ilo nähdä innokkaita oppilaita, jotka toinen toisilleen suosittelevat lukemiaan kirjoja. Maaseudulla, vaikkakin on kaupunkia, on hyvä elää ja asua, mutta palveluita tarvitaan. Tarvitaan myös julkista liikennettä, että palveluita saavutettaisiin.

Jätä kommentti

css.php